Sudoku on jokaisen älypään lempipeli, joka vaatii pelaajiltaan paitsi matemaattista lahjakkuutta, myös raudanlujia päättelykykyä ja kärsivällisyyttä. Kyseessä on varsin hitaasti etenevä peli, jossa ei kannata tehdä arvailuja tai hätiköityjä päätöksiä. Aivan kuten shakkikin, sudokun pelaaminen edellyttää myäs visualisointitaitoja ja kykyä ennakoida erilaisia tilanteita.
Sudokun perusidea on varsin yksinkertainen ja numeroin varustettu ruudukko onkin monelle varsin tuttu näky, sillä peli löytyy nykyisin monesta sanomalehdestä ja aikakausilehdestä. Peliä on nykyisin varsin kiva ja helppo pelata myös älypuhelimille suunnattujen edistyneiden sovellusten avulla. Mikä tämä sudoku siis oikein on ja miten sitä pelataan?
Perinteisen sudokun säännöt
Klassisen ja perinteisen sudokun säännöt ovat varsin yksinkertaiset. Sudoku-ruudukko koostuu yleensä 9 x 9 ruudukosta eli 9 neliöstä, joista kunkin yhdeksän neliön sisällä on toiset yhdeksän neliötä. Numerot 1-9 ovat tässä pelissä avainasemassa: pelaajien olisi pyrittävä täyttämään sudoku-ruudukko numeroilla yhdestä yhdeksään niin, että sama numero ei koskaan osu samaan sarakkeeseen, ruudukkoon tai osioon.
Yleensä pelin laatija ripottelee taulukkoon jo muutaman numeron pelin ratkaisemisen helpottamiseksi. Mitä vaativampi peli, sitä vähemmän pelin suunnittelija tarjoaa aloitusnumeroita pelaajille. Jos siis ruudukossa on jo numerot 5 ja 9, pelaaja voikin päätellä, että ainakaan näitä numeroita ei saa laittaa samaan ruudukkoon tai kunkin osion vaaka- tai pystysarakkeeseen.
Sudokun historian siipien havinaa
Sudokun nimi on japania ja sillä viitataan numeroiden yhtenäisyyteen. Toisin kuin usein luullaan, tämä kiehtova peli ei suinkaan ole vuosituhansia vanha tai edes peräisin Japanista. Moni ei tiedäkään, että kyseessä on itse asiassa sveitsiläinen peli. Peli sai alkunsa 1700-luvun Svetisissä, josta se sitten eteni Amerikkaan, Amerikasta Japaniin, ja Japanista Eurooppaan. Peli syntyi 300 vuotta sitten, mutta se päätyi massojen ja valtavirtojen tietoisuuteen vasta parisenkymmentä vuotta sitten 2000-luvun alussa.
Kuka sitten oikein on sudokun luoja? Sudokun loi vuonna 1707 syntynyt sveitsiläinen Leonhard Euler. Leonhard Euer oli yksi aikansa nerokkaimista ja suosituimmista matemaatikoista, joka tykkäsi luoda ja pelailla matemaattisia pelejä vapaa-ajallaan. Euerin kehittämä sudoku oli hieman erilainen kuin nykypäivän sudoku, sillä peli käytti kirjaimia ruudukon neliön symboleina numeroiden sijasta. Pelin perusidea oli kuitenkin silti sama, eli pelaajien oli täytettävä kirjaimia ruudukkoon ilman, että sama kirjain esiintyi samassa ruudukossa, osiossa tai sarakkeessa. Moni ei tiedäkään, että sudoku itse asiassa on aika samanlainen kuin 1700-luvun eurooppalaiset palapelit. Onkin siis varsin todennäköistä, että matemaatikko Leonhard Euer käytti palapelejä inspiraationsa lähteenä ja innoittajanaan.
Sudokun leviäminen maailmalle ja Suomeen
Kesti kuitenkin monta vuosisataa, ennen kuin sudoku levisi massojen tietoisuuteen. Sudoku odotti tilaisuuttaa hiljaa ja kärsivällisenä useiden vuosisatojen ajan. Dell Puzzle Magazines-lehti julkaisi pelin 1970-luvulla, jonka jälkeen japanilainen kustantamo julkaisu sudokun lehdessään 1980-luvun alussa vuonna 1984. Sudoku oli toki suosittu jo 1980-luvulla, mutta se ei saavuttanut nykyisen suuruista suosiota kuin vasta 2000-luvun alussa, jolloin suuret ja suositut kansainväliset lehdet alkoivat julkaista sudokua sivuillaan. Esimerkiksi The Times julkaisi sudokun lehdessään ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Sudokun ilosanoma saavutti nopeasti myös Suomen, ja Helsingin Sanomat julkaisikin pelin ensimmäistä kertaa vuonna 2005.
Sudoku on nykyisin todella suosittu Suomessa, eikä ihme. Peli on viimeisen 20 vuoden ajan vakinaistanut asemaansa matematiikasta ja logiikasta pitävien pelaajien suosikkipelinä ja sudoku onkin nykyisin suosittu ja näppärä peli, jota on kiva pelata niin netissä, älypuhelimen sovelluksella kuin perinteisesti täyttämällä lehdessä tai kirjassa olevia ruudukkoja.
Sudoku nykypäivänä äärimmäisen suosittu älynystyröitä hierova peli, joka kehittää muun muassa muistia ja logiisia ajattelukykyjä. Sudokusta tekee erityisen mielenkiintoisen ja jännittävän se, että siitä on nykyisin olemassa niin monenlaisia variaatioita. Myös pelin vaikeusasteet vaihtelevat suurestikin. Vaikeimpien sudoku-pelin ratkomisene voi helposti mennä tunti jos toinenkin (joskus jopa kuukausia!), kun taas yksinkertaisimmat sudokut ratkeavat vain muutamissa minuuteissa. Myös erilaisia numeroyhdistelmiä on miljoonia, mikä tekee sudokusta varsin monipuolisen ja mielenkiintoisen pähkinän purtavaksi ja ratkottavaksi.
Sudokun eri versiot ja vaikeusasteet
Tiesitkö, että maailman vaikeimman sudokun on itse asiassa luonut suomalainen matemaatikko Arto Inkala? Inkalalta kesti muutama kuukausi pelinsä luomiseen ja voi hyvinkin olla, että sen ratkojilta menee sen selvittämiseen vähintäänkin yhtä kauan!
Sudokun eri variaatiot tuovat peliin toivottua hauskuutta ja jännitystä. Esimerkiksi ruudukon koot ja alueen muodostelmat voivat vaihdella. Perusasetelma on, että yhdessä sudokuruudukossa on 9 suurempaa ruutua, joista kunkin sisällä on toiset 9 pienempää ruudukkoa. Joissakin variaatioissa on vain vaikkapa 4 ruudukkoa 9 sijasta, tai vaikkapa huimat 12 ruudukkoa.
Myös pelin muoto voi vaihdella: yleensä sudokun 9 ruudukkoa ovat yhden suuren neliön sisässä, mutta ruudukot voivat olla myös vaikkapa ristin tai suorakaiteen muotoisessa muodostelmassa. Jännittävää!
Minisudoku on myös varsin suosittu variaatio. Minisudokun tavoite on sama kuin klassisenkin sudokun. Minisudoku eroaa klassisesta sudokusta sen ruudukkomäärän vuoksi, sillä minisudokussa on vain 6 ruutua 6 ruudun sisässä. Kyseessä on siis 6 x 6-peli.
Pelistä saa jännittävämmän myös erilaisilla lisärajoituksilla ja säännöillä. Sudokussahan ei saa laittaa samoja numeroita samoihin neliöihin ja sarakkeisiin, mutta entäpä, jos peliin tulisi lisää rajoituksia, kuten esimerkiksi uusia kirjainyhdistelmiä tai lisää rajoituksia numeroille.
Myös numeroiden korvaaminen kirjaimilla on varsin yleistä. Kun numerot korvataan kirjaimilla, voi peli monimutkaistua hieman, mutta samat säännöt pätevät yhä eli pelaajat eivät saa syöttää samoja kirjaimia saman neliön sarakkaisiin tai osoihin. Joskus tästä variaatiosta käytetään hauskaa nimeä Worduku.
Entäs sudoku roomalaisilla numeroilla sitten? Sudoku roomalaisilla numeroilla sopii pelaajille, jotka kaipaavat lisäjännitystä peliin. Tämän pelin säännöt eivät eroa perinteisestä sudokusta ja perinteisen sudokun ja roomalaisen sudokun ero onkin täysin esteettinen.
Älypään vinkkejä sudokun pelaamiseen
- Käytä logiikkaa.
Pelaajien olisi aina muistettava, että sudoku on logiikkaa ja matemaattisia päättelykykyjä vaativa peli. Mikään tässä pelissä ei perustu onnen tai sattuman varaan, vaan jokaiselle pelille on looginen ratkaisu. Älä siis koskaan arvaile numeroita, vaan luota aina matemaattisiin sääntöihin ja päätelmiisi. Jos peli tuntuu liian vaikealta, yritä myöhemmin uudelleen. Anna pelin viedä ja edetä luonnollisessa tahdissa, äläkä yritä taistella peliä vastaan pakottamalla ruudukkoon numeroita tai yrittämällä arvata numeroyhdistelmiä.
- Ota huomioon pelin eri vaikeusasteet.
Toinen huomioimisen arvoinen asia on pelin eri vaikeusasteet ja tasot. Aloita aina yksinkertaisimmista sudokuista, ja kun itseluottamuksesi ja kokemuksesi kasvaa, siirry sitten vaativampien sudokujen pariin. Jos olet aloittelija ja aloitat vaativasta sudokusta, voi olla, että luovutat tai itseluottamuksesi laskee, jos et pystykään heti ratkaisemaan taulukkoa. Sudoku on hitaasti etenevä peli, jossa hitaus ja kärsivällisyys ovat valttia.
- Ennakoi.
Sudoku on peli, jossa ennakointitaidot ovat valttia. Moni peli tulee jo osittain valmiiksi täytettynä, jotta pelaajat voisivat ratkaista sudokun helpommin. Pidä siis silmällä ruudukossa jo valmiiksi esiintyviä numeroita, ja päättele niiden perusteella, miten muut numerot asettuvat ruudukolle.
Sudoku on hauska ja mukaansatempaava peli, jonka seurassa kuluu helposti tunti jos toinenkin. Peli on paitsi hauskaa, myös hyödyllistä ajanvietettä, sillä se kehittää muistia, treenaa aivojen loogista ja matemaattista osiota. Hauskoja sudokuhetkiä, älypäät!