Tutustu Unon sääntöihin ja historiaan

Värikkäät numero- ja toimintakortit kiertävät punaista suunnanvaihtokorttia tummalla turkoosilla taustalla.

Uno on yksi maailman tunnetuimmista korttipeleistä, ja se on koonnut perheitä ja ystäviä saman pöydän ääreen jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Peli on helppo oppia mutta täynnä yllättäviä käänteitä, ja sen taustalla on kiehtova tarina yhdysvaltalaisen parturin keksinnöstä. Tältä sivulta löydät selkeän kuvauksen pelin säännöistä, korteista ja pistelaskusta sekä tiiviin katsauksen siihen, miten koko peli sai alkunsa.

Pikafaktat

Pelin nimiUno
TyyppiVärikorttipeli (Crazy Eights -perhe)
Pelaajamäärä2–10 pelaajaa
Ikäsuositus7 vuotta ja ylöspäin
Korttien määrä108 korttia (uudemmissa pakoissa 112)
Pelin kestoNoin 10–30 minuuttia erä
Julkaisuvuosi1971
KeksijäMerle Robbins (Reading, Ohio)
Nykyinen omistajaMattel (vuodesta 1992)

Mikä Uno on ja miksi se on niin suosittu?

Uno on värikorttipeli, jossa tavoitteena on päästä eroon kaikista käden korteista ennen muita pelaajia. Peliä pelataan 2–10 pelaajan voimin, ja ikäsuositus on 7 vuotta. Suosion salaisuus on yksinkertainen: säännöt oppii muutamassa minuutissa, mutta erikoiskortit tuovat peliin jatkuvasti yllätyksiä, jotka voivat kääntää tilanteen päälaelleen aivan loppumetreillä.

Uno kuuluu niin sanottuun Crazy Eights -peliperheeseen, jonka juuret ovat saksalaisessa mau-mau-pelissä. Samaan logiikkaan – kortin pudottamiseen värin tai numeron perusteella – pohjaa myös suomalainen klassikko, jonka tunnet nimellä ristiseiskan säännöt. Uno erottuu sukulaispeleistään omalla erikoiskorttien valikoimallaan sekä kuuluisalla huudolla, joka kuuluu, kun pelaajalla on enää yksi kortti jäljellä.

Nykyään Unoa voi pelata myös verkossa, sillä monet klassikkopelit ovat siirtyneet nettiin perinteisen pöytäpelin rinnalle. Jos haluat tutustua laajemmin erilaisiin verkon pelimahdollisuuksiin, kannattaa lukea koostettu opas aiheesta verkon pelisivustoista. Osa näistä sivustoista tarjoaa myös raha- ja kasinopelejä – esimerkiksi zimpler casinon valikoimasta löytää erilaisia kasinopelejä – mutta rahapelejä tulee pelata aina maltilla, ja niiden säännöt ja riskit poikkeavat täysin Unon kaltaisesta viihdekorttipelistä.

Unon korttipakka ja korttien merkitykset

Vakiomuotoinen Unon korttipakka sisältää 108 korttia. Suurin osa niistä on numerokortteja, mutta pakan suola ovat erikoiskortit, jotka vaikuttavat pelin kulkuun. Vuoden 2015 jälkeen myydyissä pakoissa on usein 112 korttia, sillä niihin on lisätty muutama uudempi villikortti ja tyhjiä, itse muokattavia kortteja.

Numerokortit

Numerokortteja on neljää väriä: punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Jokaisessa värissä on yksi nolla sekä kaksi kappaletta jokaista numeroa yhdestä yhdeksään. Numerokortteja on siis yhteensä 76, ja ne muodostavat pelin rungon: suurimman osa vuoroista pelaaja pudottaa pöytään joko saman värisen tai saman numeroisen kortin.

Toiminto- ja villikortit

Erikoiskortit tekevät Unosta jännittävän. Jokaisessa neljässä värissä on kahdet kappaleet kutakin toimintokorttia, ja lisäksi pakassa on mustia villikortteja, jotka sopivat minkä värisen kortin päälle tahansa.

  • Ohituskortti (Skip): seuraava pelaaja menettää vuoronsa.
  • Suunnanvaihtokortti (Reverse): pelin suunta kääntyy päinvastaiseksi. Kahden pelaajan pelissä se toimii käytännössä kuten ohituskortti. Suunnanvaihtoon pohjaa myös oma pieni ilmiönsä, josta kerrotaan lisää artikkelissa Uno reverse card.
  • Nosta kaksi (Draw Two): seuraava pelaaja nostaa kaksi korttia ja jää ilman vuoroa.
  • Villikortti (Wild): pelaaja saa valita, mihin väriin peli jatkuu. Kortin voi pelata lähes milloin tahansa.
  • Villi nosta neljä (Wild Draw Four): pelaaja valitsee värin, ja seuraava pelaaja nostaa neljä korttia sekä menettää vuoronsa. Virallisten sääntöjen mukaan kortin saa pelata vain, jos kädessä ei ole pöydän väriin sopivaa korttia.

Numerokortit ovat pelissä arvonsa verran pisteitä, toimintokortit (ohitus, suunnanvaihto ja nosta kaksi) 20 pistettä kukin ja villikortit 50 pistettä. Nämä arvot ovat tärkeitä pistelaskussa, johon palataan tuonnempana.

Näin Unoa pelataan vaihe vaiheelta

Unon idea on yksinkertainen: pudota kortteja pöytään, kunnes kätesi on tyhjä. Peli etenee seuraavasti.

  1. Jokaiselle pelaajalle jaetaan seitsemän korttia. Loput kortit asetetaan pöydälle kuvapuoli alaspäin nostopakaksi.
  2. Nostopakan päällimmäinen kortti käännetään esiin aloituskortiksi, ja se aloittaa pelattavan kasan.
  3. Pelaajat pudottavat vuorollaan pöydässä olevan kortin päälle joko saman värisen, saman numeroisen tai samaa toimintoa olevan kortin. Myös villikortin voi pelata.
  4. Jos pelaajalla ei ole sopivaa korttia, hän nostaa yhden kortin pakasta. Jos nostettu kortti sopii pöytään, sen saa pelata heti; muuten vuoro siirtyy seuraavalle.
  5. Peli jatkuu, kunnes jollakin pelaajalla on enää yksi kortti kädessä – silloin on huudettava ”Uno”.
  6. Kun pelaaja pääsee eroon viimeisestä kortistaan, erä päättyy ja pisteet lasketaan.

Vinkki aloittelijalle: pidä villikortit ja ”nosta neljä” -kortit mielellään loppupeliin asti. Niistä on eniten hyötyä silloin, kun haluat estää vastustajaa pääsemästä eroon viimeisistä korteistaan. Yksityiskohtaisemman läpikäynnin tarjoaa Unon kattava sääntöopas.

Tärkeimmät kohdat

  • Tavoite on päästä ensimmäisenä eroon kaikista käden korteista.
  • Kortin saa pelata samanvärisen, samannumeroisen tai samaa toimintoa olevan kortin päälle; villikortin voi pelata lähes aina.
  • Erikoiskortit (ohitus, suunnanvaihto, nosta kaksi, villi, villi nosta neljä) tuovat peliin yllättäviä käänteitä.
  • Huuda ”Uno”, kun kädessäsi on enää yksi kortti – muuten uhkaa kahden kortin sakko.
  • Vuonna 2022 virallinen voittotavoite muuttui: pistelasku 500 pisteeseen on nykyään vapaaehtoinen.

Milloin pitää huutaa ”Uno” ja mikä on sakko?

”Uno” on huudettava heti, kun pelaat toiseksi viimeisen korttisi eli kädellesi jää yksi kortti. Huuto varoittaa muita pelaajia siitä, että voitto voi olla lähellä. Sana ”uno” tarkoittaa espanjaksi ja italiaksi numeroa yksi, ja juuri tästä säännöstä peli on saanut nimensä.

Jos pelaaja unohtaa huutaa ”Uno” ja toinen pelaaja huomauttaa siitä ennen kuin seuraava pelaaja aloittaa vuoronsa, unohtaja joutuu nostamaan rangaistukseksi kaksi korttia. Jos kukaan ei ehdi huomata laiminlyöntiä ajoissa tai pelaaja ehtii huutaa itse, sakkoa ei tule. Huuto on siis sekä jännityksen että taktiikan väline.

Kuinka Unon pisteet lasketaan?

Pisteet lasketaan erän päätyttyä. Erän voittanut pelaaja, joka pääsi ensimmäisenä eroon korteistaan, saa pisteet kaikkien muiden pelaajien käsiin jääneistä korteista. Pisteet lasketaan edellä kuvattujen korttiarvojen mukaan: numerokortit arvonsa verran, toimintokortit 20 ja villikortit 50 pistettä.

Perinteisessä pelimuodossa pelataan useita eriä, kunnes joku saavuttaa 500 pistettä ja voittaa koko pelin. Vuoden 2022 sääntöpäivityksen jälkeen 500 pisteen tavoite on kuitenkin vapaaehtoinen, ja virallisesti voittajaksi riittää se, joka pääsee ensimmäisenä eroon korteistaan. Pistelasku sopii hyvin pidempiin peli-iltoihin, kun taas pikapeleissä voi pelata vain yhden erän kerrallaan.

Vuoden 2022 sääntömuutokset ja yleiset talon säännöt

Unon valmistaja Mattel päivitti pelin virallisia sääntöjä vuonna 2022. Keskeiset muutokset kannattaa tuntea, sillä moni pelaa yhä vanhoilla säännöillä.

  • Voittotavoite: virallinen tavoite muuttui 500 pisteestä siihen, että erän voittaa ensimmäisenä korteistaan eroon pääsevä pelaaja. Pistelasku jäi vaihtoehdoksi.
  • Jakajan valinta: virallista tapaa jakajan valitsemiseen ei enää määrätä. Perinteisesti jakajaksi tuli se, joka nosti pakasta suurimman kortin, mutta tämä on nykyään vapaamuotoista.
  • Aloituskortti: jos pöytään käännetty ensimmäinen kortti on toiminto- tai villikortti, se sivuutetaan ja käännetään uusi kortti tilalle.

Monet pelaajat käyttävät myös niin sanottuja talon sääntöjä. Tunnetuin niistä on korttien pinoaminen (”stacking”), jossa ”nosta kaksi”- tai ”nosta neljä” -kortin voi torjua vastaavalla kortilla ja siirtää nostovelvoite eteenpäin. Mattel kuitenkin vahvisti jo vuonna 2019, että virallisten sääntöjen mukaan nostokortteja ei saa pinota. Pinoaminen ja muut talon säännöt ovat täysin sallittuja, kunhan niistä sovitaan ennen pelin alkua.

Unon historia – näin peli syntyi

Uno keksittiin Yhdysvalloissa vuonna 1971. Peli on peräisin Readingin kaupungista Ohion osavaltiosta, Cincinnatin lähistöltä, ja sen keksijä oli parturi Merle Robbins.

Merle Robbinsin oivallus vuonna 1971

Tarinan mukaan Robbins kehitti pelin ratkaistakseen perheen kiistan Crazy Eights -pelin säännöistä. Hän muokkasi tutun pelin sääntöjä niin, että syntyi kokonaan uusi, aiempaa selkeämpi peli. Pian Robbins ymmärsi keksineensä jotain aidosti uutta ja päätti ryhtyä valmistamaan sitä myyntiin.

Robbins vei ideansa eteenpäin

Robbinsin perhe uskoi keksintöön niin vahvasti, että he kiinnittivät kotinsa saadakseen rahoituksen: perheen mukaan taloa vastaan lainattiin noin 8 000 dollaria ensimmäisen 5 000 korttipakan painattamiseen. Robbins myi ensimmäisiä pakkoja suoraan omasta parturiliikkeestään, ja peli alkoi levitä tuttavapiiristä eteenpäin. Kysyntä yllätti, ja uusia pakkoja jouduttiin valmistamaan lisää.

Suosio kasvoi ja Mattel osti pelin

Uno kiinnosti pian myös sijoittajia. Vuonna 1972 Robbins myi pelin oikeudet Robert Tezakin johtamalle ryhmälle; Tezak oli liiketoimintamies Illinoisin Jolietista. Kauppasumma oli 50 000 dollaria, ja lisäksi Robbins sai kymmenen senttiä jokaisesta myydystä pakasta. Tezak perusti pelin markkinointia varten International Games -yhtiön, jonka taitava myyntityö nosti Unon suosion uudelle tasolle 1980-luvulla.

Lelujätti Mattel osti International Gamesin 23. tammikuuta 1992, ja sitä kautta Uno päätyi nykyisen omistajansa haltuun. Tänä päivänä Uno on yksi maailman myydyimmistä korttipeleistä, ja siitä on tehty lukuisia muunnelmia. Unon sääntöihin voi tutustua tarkemmin myös fanisivustolla, josta voi lukea lisää muun muassa täältä.

Unon suosituimmat muunnelmat

Perus-Unon rinnalle on vuosien varrella syntynyt useita erilaisia versioita, jotka muuttavat pelin tunnelmaa ja vaikeustasoa. Tässä muutama tunnetuimmista.

  • Uno Flip: kaksipuolinen pakka, jossa pelin voi kääntää vaaleasta puolesta tummaan, ankarampaan puoleen. Lue lisää artikkelista Uno Flip.
  • Uno No Mercy: armottomin versio, jossa on 168 korttia ja raju 25 kortin käsiraja. Siihen pureudutaan oppaassa Uno No Mercy.
  • Teemaversiot: Mattel on julkaissut lukuisia elokuviin, peleihin ja hahmoihin pohjautuvia Uno-versioita, jotka noudattavat samoja perussääntöjä.

Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset

Vaikka Uno on helppo peli, muutama sääntö aiheuttaa jatkuvasti kiistoja pelipöydässä. Näiden tunteminen tekee peli-illoista sujuvampia.

  • Nostokorttien pinoaminen: moni luulee pinoamista viralliseksi säännöksi, vaikka se on talon sääntö. Sovi asiasta etukäteen.
  • Villi nosta neljä väärin: korttia saa virallisesti pelata vain, kun kädessä ei ole pöydän väriin sopivaa korttia. Pelaajalla on oikeus haastaa kortti; onnistuneessa haastossa sääntöä rikkonut nostaa neljä korttia, epäonnistuneessa haastaja nostaa kuusi.
  • ”Uno”-huudon unohtaminen: huuto on tehtävä ajoissa, muuten vastustaja voi vaatia kahden kortin sakkoa.
  • Suunnanvaihtokortti kahden pelaajan pelissä: se ei anna uutta vuoroa samalle pelaajalle automaattisesti ilman muita sääntöjä, vaan toimii kuten ohituskortti.

Kenelle Uno sopii?

Uno sopii lähes kaikille vähintään 7-vuotiaille, sillä perussäännöt oppii nopeasti eikä peli vaadi erityistaitoja. Se on erityisen hyvä valinta perheille ja seurueille, joissa on eri-ikäisiä pelaajia, koska erikoiskortit tasoittavat onnen ja taidon välistä eroa. Peliä voi pelata yhtä hyvin matkalla, mökillä kuin verkossakin, ja yhden erän ehtii pelata lyhyessäkin hetkessä.

Jos pidät nopeista ja hauskoista korttipeleistä, Uno on turvallinen valinta. Lisää ideoita erilaisiin pelihetkiin löytyy koosteesta erilaiset tavat pelata.

Vastuullinen pelaaminen

Uno itsessään on viihdekorttipeli, joka ei liity rahapelaamiseen. Tällä sivulla mainitaan kuitenkin myös kasino- ja rahapelejä, joihin liittyy aina taloudellinen riski. Rahapelit eivät sovi alaikäisille, eikä niitä tule käyttää rahan ansaitsemiseen tai tappioiden takaisin voittamiseen. Pelaa vain rahalla, jonka sinulla on varaa menettää, ja aseta itsellesi raja- ja aikarajoitukset. Lisätietoa löytyy sivulta vastuullinen pelaaminen. Suomessa maksutonta apua ja neuvontaa tarjoavat THL:n rahoittama Peluuri (peluuri.fi) sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (kkv.fi).

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta korttia Unon pakassa on?

Vakiopakassa on 108 korttia: 76 numerokorttia, toimintokortteja (ohitus, suunnanvaihto ja nosta kaksi) sekä kahdeksan villikorttia. Vuoden 2015 jälkeen myydyissä pakoissa on usein 112 korttia muutaman lisäkortin takia.

Milloin minun pitää huutaa ”Uno”?

Huuto tehdään heti, kun pelaat toiseksi viimeisen korttisi eli kädellesi jää yksi kortti. Jos unohdat huutaa ja vastustaja huomauttaa siitä ennen seuraavan pelaajan vuoroa, nostat sakoksi kaksi korttia.

Kuka keksi Unon ja milloin?

Unon keksi parturi Merle Robbins vuonna 1971 Readingissä Ohion osavaltiossa. Hän muokkasi Crazy Eights -pelin sääntöjä ja loi niiden pohjalta uuden pelin, jonka oikeudet myytiin vuonna 1972 eteenpäin.

Saako ”nosta kaksi”- ja ”nosta neljä” -kortteja pinota?

Virallisten sääntöjen mukaan ei. Mattel vahvisti vuonna 2019, ettei nostokortteja saa pinota. Pinoaminen on suosittu talon sääntö, josta kannattaa sopia ennen pelin alkua.

Kuka omistaa Unon nykyään?

Uno kuuluu lelujätti Mattelille, joka osti pelin markkinoineen International Games -yhtiön vuonna 1992. Peli on edelleen yksi maailman myydyimmistä korttipeleistä.